Lapin kaivostoiminta ja malminetsintä ovat Suomen taloudellisen kasvun keskeisiä tulevaisuutta muodostavia tekijöitä. Vuonna 2024 nämä toimintatavat tuottivat yhteensä yli 8500 henkilötyövuotta, ja niiden vaikutukset ulottuvat laajasti eri toimialoihin. Lapin kauppakamari on avaintekijä tässä keskustelussa, ja heidän johtajiensa Hanna Baasta saimme tietoa tämän merkittävän sektorn arvoista ja vaikutuksista.
Kaivostoiminnan ja malminetsinnän työllisyysvaikutukset
Lapin kaivostoiminta on Suomen taloudellisen kasvun keskeinen tulevaisuuden muodostaja. Vuonna 2024 toiminnassa olevat kaivokset tuottivat yksinään lähes 7900 henkilötyövuotta. Valtaosa työpaikoista syntyy kaivosten ulkopuolella, ja näistä noin 2900 kohdistuu Lappiin. Yksi kaivostyöpaikan vaikutus ulottuu laajalle, ja selvityksessä on selitettävä, että yksi kaivoksen työpaikka synnyttää keskimäärin yli kolme työpaikkaa muille toimialoille.
Lapin kauppakamari johtaja Hanna Baas sanoo, että kaivostoiminta tuo työtä moniin toimialoihin, kuten kuljetuksiin, kunnossapitoon, rakentamiseen ja asiantuntijapalveluihin. Vaikutukset ulottuvat myös moniin palveluihin, ja tämä on yksi päätekijöistä, miksi kaivostoiminta on Lapissa niin merkittävä.
Kokonaistuotot ja taloudellinen merkitys
Lapin kaivostoiminnan kokonaistuotos Suomessa oli vuonna 2024 noin 2,8 miljardia euroa. Kun malminetsintä lasketaan mukaan, nousee kokonaistuotos noin 2,9 miljardiin euroon. Lapin osuus kokonaistuotoksesta oli noin 1,9 miljardia euroa.
Lapissa toimii kolme metallimalmikaivosta, ja malminetsintä täydentää kokonaisuutta ja luo perustaa kaivostoiminnalle. Kuuden hankkeen malminetsintävaiheen kokonaistuotos oli Suomessa noin 113 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 688 henkilötyövuotta vuonna 2024.
Verotuloja ja kunnallisen taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen
Lapinkaivostoiminta tuotti vuonna 2024 merkittäviä verotuloja. Palkoista kertyi tuloveroa noin 49,5 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 40,1 miljoonaa euroa. Lapin kaivostenkaivosmineraaliveron tuottovaltiolle oli 7,4 miljoonaa euroa.
Lapin kunnille kaivostoiminta toi yhteisöverotuloja 12,4 miljoonaa euroa, kaivosmineraaliveroa 11,1 miljoonaa euroa ja kunnallisverotuloja 10,3 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroja kertyi 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi maanomistajille maksettiin korvauksia noin 3,3 miljoonaa euroa.
Toimintaympäristön vaikutukset ja investointi
Lapin kauppakamari arvioi, että kasvun toteutuminen ei ole varmaa. Kaivostoiminnan verotusta on kiristetty nostamalla kaivosmineraaliveroa ja korottamalla sähköveroluokkaa. Myös luvituksen vaatimukset ovat kasvaneet. Epävarma toimintaympäristö voi hidastaa investointejä ja jättää nykyisten kaivostenelinkaarten toteutumattomiksi.
Investoinnit vaativat ennakoitavia pelisäännöitä. Ilman niitä hankkeet voivat viivästyä ja toteutua pienempinä taitaisina. Lapin näkökulmasta keskeistä on varmistaa, että investoinnit toteutuvat ja että niiden hyödyt jäävät mahdollisimman laajasti alueelle.
Lapin kauppakamari ja tulevaisuus
Lapin kauppakamari on avaintekijä tässä keskustelussa, ja heidän johtajiensa Hanna Baasta saimme tietoa tämän merkittävän sektorn arvoista ja vaikutuksista. Lapin kauppakamari arvioi, että ennakoitava ja investointimyönteinen toimintaympäristö on tärkeä. Jalostusasteen nosto ratkaisee, kuinka paljon arvoa ja työpaikkoja syntyy Lappiin.
Lapin kaivostoiminta ja malminetsintä ovat Suomen taloudellisen kasvun keskeisiä tulevaisuutta muodostavia tekijöitä. Lapin kauppakamari on avaintekijä tässä keskustelussa, ja heidän johtajiensa Hanna Baasta saimme tietoa tämän merkittävän sektorn arvoista ja vaikutuksista. Lapin kaivostoiminta tuo työtä moniin toimialoihin ja on merkittävä kansataloudellisen hyvinvoinnin tuottajana.
